Jos emokissa kuolee tai se ei välitä pennuistaan, pentue on liian suuri tai emolta ei tule tarpeeksi maitoa tai sillä on utaretulehdus, joudutaan harkitsemaan keinoruokintaa.
Keinoruokinta on työteliästä puuhaa, mutta se onnistuu, jos on paljon aikaa ja kiinnostusta asiaan. Paras ratkaisu on löytää pennuille keinoemo, joka imettäisi pennut ja opettaisi samalla niille sosiaalista käyttäytymistä. Kissaemo hyväksyy yleensä vieraat pennut.

Pennuille voi syöttää joko kotitekoista maidonvastiketta tai kaupallisia maidonvastikkeita. Kysy eläinlääkäriltä reseptilla saatavia korvikkeita.

Keinotekoinen maidon korvike:
1,5 kkp kokomaitoa (3%)
1 munankeltuainen
1 tehovitol-tippa (apteekista ilman reseptiä)
1,5 tl kalsiumkarbonaattia (apteekista ilman reseptiä)

Yllämainitut aineet sekoitetaan keskenään. Seosta ei saa tehdä enempää kuin yhtenä päivänä kuluu.
Valmis seos säilytetään jääkaapissa ja lämmitetään käden lämpöiseksi ennen juottamista.

(Huom. En ole itse kokeillut, Nuppu on saanut eläinlääkärin määräämää vastiketta ja lehmänmaitoa)

Kissanpentujen  juottamiseen sopii nuken tuttipullo, tippapipetti tai pieni injektioruisku, jonka päähän laitetaan venttiilikumi. Tai pieni "suorapäinen" vauvojen tuttipullo. Jonkinlaisia tuttipulloja myyvät myös eläinkaupat.
Pentuja on juotettava varovasti ja niiden on annettava itse imeä. Pakkojuotolla aiheutetaan helposti ruoan meno keuhkoihin ja keuhkotulehdus, joka usein johtaa eläimen menehtymiseen. Kaikkien ruoanvalmistuksessa käytettävien astioiden ja ruokintavälineiden on oltava moitteettoman puhtaita.

Vastasyntynyt kissanpentu painaa n. 90-100 g. Sen pitäisi kaksinkertaistaa painonsa ensimmäisen elinviikon aikna ja sen jälkeen kasvaa n. 50-100 g viikossa. Urospennut kasvavat nopeammin ja suuremmiksi kuin naaraspennut. 24-48 tunnin ikäiset pennut syövät n.2-3 ml syöttökerralla. Kun pentu on kylläinen, sen vatsa kylkikaaren takana on pullea ja se kääntää päänsä sivuun.